Rakkaat karvakorvat

Alussa oli vain yksi, sitten tuli toinen. Jossakin vaiheessa Kohtalo puuttui peliin ja taas oli vain yksi. Kului muutama vuosi ja jälleen oli kaksi. Mutta jos kaksi, niin miksipä ei kolmaskin... Erään suuren ajattelijan mukaan; "Koiranko tahdot? No yhdenkö vaan? Siitä lauma lähtee kasvamaan... Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa, kolmas on helppo, ei neljäs tee tuskaa... jne". No, tällä hetkellä on kuitenkin "vain" kolme, vaikka myöntää täytyy, että välillä ihan pikkuisen vilahtaa mielessä "entä jos vielä...".

Kuva viime talvelta

Neljästään me nyt tässä ainakin toistaiseksi elellään. Laumaan kuuluvat Jasmin, Nadia ja Nicole. Kaikki omanlaisiaan persoonallisuuksia, mutta tasan yhtä ihania ja rakkaita. Paitsi sydämeni, ovat nämä vieneet myös lähes kaiken aikani ja rahani. Lenkkeilyä, koulutusta, turkinhoitoa ja muuten vain yhdessä olemista. Isompi auto oli pakko hankkia, jotta nuorisoa voi kuljettaa harrastuksiin ja vanhempaa hierojalle. Auto on varusteltu suojapeittein ja turvakalterein, mukana vesikuppi, huomioliivit, hihnat, koulutusnamit yms ja takalasit piti tietysti tummentaa, ettei kesähelteellä ole tukalaa. Yksi ihmiskaveri etupenkille mahtuu, mutta ihan hirveä homma, jos useampi pitäisi kyytiin ottaa.. No, eipä kyllä tungosta ole ollutkaan. Sosiaalinen kanssakäyminen kun hoituu yleensä kännykän välityksellä. Silloinkin aiheena on aika usein koirat. Pihalla on pienen omakotitontin kokoinen tarha, niin että tytöt voivat ulkoilla mielensä mukaan. Alussa oli häthätää kyhätty, suhteellisen matala verkkoaita. Siitä ei ollut iloa edes yhdeksi talveksi. Tällä hetkellä on parimetrinen verkko, joka ainakin toistaiseksi on toiminut.

Tyttöjä taitaa naurattaa tämä aidantekele..

Monenlaista varustetta on perheenjäsenille ollut pakko hankkia; ns. turkkirotuna ne tarvitsevat karkean turkin shampoota ja erilaisia kampoja ynnä muita turkinselvittelyvälineitä. Illat tahtovat kulua lattialla kampa kädessä karvameressä istuskellessa tai yrittäessä tehdä manikyyriä vastaanhangoittelevalle koipeliinille, jolla tuntuu olevan sillä hetkellä jalkoja enemmän kuin laki sallii.

Erilaiset panta-, hihna-, peti- ja asustevalikoimat ovat nykyään valtavat! Ja aina johonkin tulee sorruttua, jos kukkaron pohjalta jotain löytyy.. Näyttelyvermeitäkin on jos jonkinlaisia! Ja vaikka tälle rodulle ei kovin blingblingiä sovi laittaa, niin toki koiran hihnan ja esittelijän numerolappupidikkeen täytyy sopia yhteen!

 Nicole

Nicolen lenkkikaverina naapurin Timppa

Tämän jälkeen tapahtui suuri yhteentörmäys...

Elämä siis pyörii enimmäkseen koirien ja koiriin liittyvien asioiden ympärillä. Toisinaan jää hieman aikaa (ja rahaa..) vanhan talon sisustamiseen ja remontointiin. Etenkin viimeksi mainittu kestää yleensä epämääräisen pitkiä aikoja. Tällä hetkellä yläkerta on ollut kaaoksen vallassa jo lähes puoli vuotta. Makuuhuoneen remontti olisi periaatteessa valmis, mutta koska työhuoneen remontti on kesken, on makuuhuoneessa kaikenlaista työhuoneeseen kuuluvaa. Haaveena olisi saada valmista jouluun mennessä.

Työtä teen kotona ja voin yleensä jaksottaa koirien ulkoiluttamiset sopivasti pitkin päivää. Tutkimusten mukaan onkin erittäin epäterveellistä istua tuntikausia koneen ääressä yhtä soittoa!